Eilen illalla telkkaria katsoessa Eino tuli taas tuomaan lelua vaatien leikkikaveria itselleen. Näissä yleensä vahvistelen helppoja temppuja, pyörimisiä, istu, maahan, seiso, peruutus + pysäytys, leuka ym. pienessä tilassa tehtäviä juttuja. Viime aikoina mukaan on tullut tassun anto, jota olen nyt varmaan jo parin kuukauden ajan kouluttanut Einolle silloin tällöin. Tassun anto sinänsä ei ollut vaikea opettaa, mutta se alku oli kyllä vaikea. Miten opettaa koiralle antaa tassu, jolla on joka käden asennolle oma liikkeensä? On pelkkä kosketus sivulle, kosketus alas (nyökkää) tai sitten leuka-targetti. No, sitten lähdin opettamaan Einoa antamaan tassua polvelle. Ensin kun istuin, sitten kun seisoin, ja hitaasti tassu-vihjeestä on tullut sen verran vahva, ettei se vaadi mitään tarkkaa kohdetta johon se lätkäistään eli esim. sohvan istuinosa kelpaa vallan mainiosti.

Nämä ovat ihan hupsutuksia ja puoliksi vitsillä lähdetty kokeilemaan mentaliteetillä “mahtaakohan se osata”. Ja sitten se osasi. Jopa antaa sen toisen tassun käteen, kun toisella kädellä on pää. 🙂 Vielä on matkaa opettaa tassu-vihje tarpeeksi vahvaksi että se toimisi ilman kohdetta johon se tassu lätkäistään joka on periaatteessa tavoitteemme, mutta onhan nämä aika hellyyttäviä temppuja. <3