Pääsiäisen noutojutut
Viime perjantain tanssikilpailuiden jälkeen me menimme Yläneelle, jossa vietimme pari päivää. Molempina aamuina kävin Einon kanssa pitkällä lenkillä, ja oli ihanaa viettää se 1,5 tuntia ihan vain Einon kanssa luonnossa. Molempina aamuina kamera oli tietty mukana, mutta lauantaina otimme selvästi enemmän kuvia. Tämän postauksen kuvat ovatkin tältä päivältä. Lauantaina poseerausten ohella teimme myös yhden damin noudon niin, että Eino näki mihin dami piilotettiin. Pienenä twistinä dami upotettiin sammaleessa olevaan pieneen koloon, ja päälle heitin pari risua ja käpyä. Dami oli kirkkaan punainen, joten se oli käytännössä näkymätön punavihersokealle koiralle. Hetken säntäilyn jälkeen dami löytyikin, kunhan Eino vain alkoi käyttämään nenäänsä! Dami palautui sieltä sitten vauhdikkaasti, ja koska nouto meni niin hyvin, jätettiin noutotreenit siihen ja keskityttiin vain kävelemään. 🙂
Sunnuntaina teimme vähän pidemmän lenkin, ja tähän lenkkiin tehtiin myös parit noudot. Tällä kertaa en antanut Einon nähdä mihin vien damin, vaan jätin tämän puuhun kiinni ja lähdin itse viemään damia. Nyt en piilottanut damia, mutta ihan kunnon matkan päähän vein sen silti. Puussa kiinni ollut Eino haukahti kerran pari protestiksi, ja Einolla oli kovin kiire päästä noutamaan kun sain tämän haettua. Lähtöpaikalla oltiin rauhassa, odoteltiin pari hetkeä ennen kuin päästin tämän noutamaan. Ja sieltä se dami löytyi upeasti! Noudon jälkeen päästin Einon taas vapaaksi, ja Eino meni matkallamme heti pörräämään sen puun ympärille, jossa tämä oli äsken ollut kiinni. Ei ollutkaan niin kamalaa olla puussa kiinni, kun sen jälkeen pääsi noutamaan! 😀 Toistimme tämän vielä kerran, ja tosiaan, Eino jäi ihan hiljaa odottamaan koska tulen hakemaan tämän. Tämä dami vietiin kauemmas, ja se näkyi myös Einon hakutyöskentelyssä. Eino ei lähtenyt ihan niin kauas kuin olisi tarvinnut, ja kun tämä kiersi kauempaa, liikkui Eino vain sinkoillen eikä käyttänyt nenäänsä. Lopulta tämä kuitenkin tajusi etsiä damia hajun perusteella. Sitten se dami jo löytyikin. Teen noudot yleensä aika avaraan metsään, jossa yli puolet ajasta näen Einon hakutyöskentelyä. Nenää käyttäessä Einon olemus muuttuu keskittyneemmäksi ja vauhti hidastuu.
Olemme nyt tehneet noutoja todella riistarikkaissa metsissä, tai vaihtoehtoisesti metsissä, joissa liikkuu paljon muita ihmisiä ja koiria. Eino on hienosti pystynyt luopumaan kaikista muista häiriöhajuista, ja tietää mitä kuuluu tehdä ja sitten vielä tekee juuri mitä pitääkin! Sunnuntain lenkillä nähtiin myös hirvi, tai minä näin ja Eino ei onneksi nähnyt.. Tai toisaalta, tämän viikon tiistaina Eino näki ensimmäistä kertaa peuran ja vaikka peura pomppi karkuun, Eino tuli hetken pällistelyn jälkeen luokseni kun huusin paniikissa kaikki luoksetulokäskyt läpi. 😀 Mutta hirvi sai siirtyä toisiin maisemiin vain vähän häirittynä. Kun hirvi kuuli minun askeleet lähti tämä karkuun, mutta niin äärettömän hiljaisesti tassutellen että siitä ei kuulunut mitään. Eino ihan tyytyväisenä istui paikallaolokäskyn alla vähän matkan päässä autuaan tietämättömänä hirvestä. Hetken pidin kuitenkin Einoa kiinni, sillä jos tällä hirvellä olisi ollut vasa jossain lähistöllä, en missään nimessä halunnut itseä tai Einoa sen lähellekään…
Sunnuntaina illalla lähdimme Einon kanssa Nousiaisiin isäni luokse. Einon oli aluksi vaikea rauhoittua siellä, mutta lopulta väsymys painoi päälle sen verran, että tämä malttoi nukkua. Maanantaina teimmekin Nousiaisissa vielä yhden hakutreenin, kun pistin pikkusiskoni viemään kahdet damit meidän hakuruutuun. Sitten mentiin Einon ja isäni kanssa lähetysalueelle, ja pikkusiskoni kävi kunnon taippari-kokeen omaisesti heittämässä kolmannen noudettavan damin vähän matkan päähän. Kun tämä oli tullut takaisin, päästin Einon noutamaan. Ensin heitetty dami (ihan ilman pureskelua, vaikka asetelma oli todella kiihdyttävä Einolle!), sitten lähempänä meistä viistossa oleva dami ja kolmas haku oli kaikkein kauin. Eino ei tajunnut lähteä oikeaan suuntaan etsimään damia, ja koska meillä ei ole mitään vasemmalle tai oikealle lähettäviä pillikäskyjä, lähetin pikkusiskoni auttamaan Einoa sillä tämä tiesi missä dami on. Tämän avustuksella Eino sai suunnasta kiinni, ja dami palautui suoraan minulle käteen, kuten kaikki muutkin damit. Oli todella hauska päästä näyttämään perheelle, mitä meidän noutotreenit oikein ovat! Tässä saatiin myös jo todella kokeenomainen asetelma aikaiseksi yleisöllä ja kaikella, vaikka nyt yleisönä olikin ihan vain tuttuja ihmisiä.
Maanantaina meillä oli vielä omatoimitreenit, jossa Eino sai suurimman osan ajasta vain odotella sivulla kun itse yritin hahmottaa tulevaa HTM koreografiaamme. Kokeilimme toki myös Einon kanssa eri juttuja, ja 6. position kaikki suunnat (paitsi koiraa päin menevät sivuaskeleet) onnistuvat jo todella mainiosti! <3 Vielä täytyy treenata paaljon ennen kuin tämä on kisoihin valmis, mutta eteneminen on ollut nopeaa. Tiistain rally-tokotreeneissä tehtiin vain alku vähän rallya ulkona, ja sitten siirryttiin sisätiloihin kropankäyttötreeniin. Ensin venyteltiin koira, sitten tehtiin juttuja tasapainotyynyllä ja lopulta leikittiin dobo-pallon kanssa! Emme ole ikinä doboilleet Einon kanssa, ja oli kyllä hauskaa. Kunhan kalenterista vapautuu vähän aikaa, täytyy varmaan mennä Einon kanssa doboilemaan sillä tämä tajusi sen pallon päällä istumiset, maahanmenot ja kierähdykset vaikka kuinka nopeasti. Tai kierähdyksen Eino teki ihan omatoimisesti. 😀 Tässäkin pidettiin Einon kanssa paljon taukoja, ja kun Eino oli tauolla menin itse leikkimään dobo-pallolla ja tasapainotyynyllä. 🙂
