Pääsiäistanssit ja muuta mahtavuutta
Viime viikon tuli otettua taas rauhallisemmin, tai ainakin sitä yritettiin. Maanantaina käytiin omatoimitreenaamassa, jossa tein paljon itse koreota läpi enkä ottanut Einoa niin paljoa treeniin. Emme ole myöskään päässeet moneen viikkoon tiistain rally-ryhmään, mutta huomenna meidän pitäisi jälleen päästä niihin. Torstaina Murrella järjestettiin tanssijoille kisanomaiset treenit, ja ne menivät kyllä meidän osalta aivan penkin alle. Eino oli sellainen räkänokka, ettei mitään rajaa. 😀 Edes sivulla pyörähdys ei onnistunut, peruutuksissa Eino haukkui, ja muutenkin vaan hillui ja teki ihan omiaan kuuntelematta itse käskyjä. Tehtiin vain osia ohjelmasta, joissa sitten pääsin palkkaamaan jokaisesta hyvästä pätkästä. Ja olihan niitä ihan nättejä juttuja myös, ja päästiin kokeilemaan uusia pätkiä ohjelmaan. Treenistä jäi kyllä päällimmäiseksi fiilis, että turha meidän on mihinkään Tampereelle huomenna ajaa, jos meno on tälläistä..
Noh, niinpä me kuitenkin lähdettiin ajamaan seitsemältä aamulla kohti Tampereen TAMSK hallia, ja matkalla napattiin äitini kyytiin mukaan. Tämä tuli mukaan ihan katsomaan kisoja osallistumatta itse, tsemppaamaan minua ja muita Murren tanssijoita kisoihin. <3 Kilpailut alkoivat freestylellä, ja tuomareina meillä oli Nadja Böckerman, Susanna Ekblom ja Katja Tamminen. Koiratanssikisojen yhteydessä järjestettiin rally-tokokilpailut toisella puolen hallia, ja oli kyllä mukava päästä seuraamaan molempia kilpailuja! Oli myös hyvä, että koiratanssi sai lisää katsojia ja kiinnostuneita rally-tokoilijoita ilmaantuikin aika paljon kehän laidalle päivän mittaan! 🙂 Mahtavaa saada koiratanssille lisää näkyvyyttä tällä tavoin.
Lämppäilin Einoa ennen kehääntutustumista, ja kehääntutustumisessa mentiin tekemään helppoja juttuja lelupalkalla. Lattia ei kiinnostanut juuri lainkaan Einoa, joten haistelun lopettamisesta ei tarvinnut juuri palkkailla. Olimme neljänsiä joten puolessa välissä luokkaa, mutta laitoin Einon silti häkkiin kehääntutustumisen jälkeen ja otin tämän ulos vasta kun meitä edeltävä koira oli suoritusvuorossa. Lämmiteltiin siinä taas vähän lihapulla- ja lelupalkalla, ja VIHDOIN kuuntelin Anniinan neuvoa leikittää Einoa ennen kehää. 😀 Anniina on siis ainakin tämän vuoden ehdottanut sitä, mutta olen pelännyt että Eino jää liian kiinni leluun eikä pysty luopumaan siitä, juosten sitten kehästä ulos kun luulee että nyt lopetettiin. Nyt sitten kuitenkin päätin kokeilla leikittämistä, koska mitä menetettävää meillä nyt sitten kuitenkaan on kun meni oli mitä oli viikko sitten. Niinpä tehtiin eri liikkeitä nopeasti ennen kuin oli meidän vuoro, ja kun Eino teki hyvällä ilmeellä useamman liikkeen leikittiin hetki vinkulelulla. Juuri ennen kehää tehtiin nopeita käsikosketuksia, eli sama mitä tehdään joka kerta ennen kehää.
Meidän FS suoritus oli parempi kuin koskaan aiemmin, sisältän todella vähän mitään hämmennyskohtia. Pujottelussa oli nopea hämminki kun Eino oli takanani eikä ihan tajunnut mitä pitää tehdä, mutta siinä ei ollut mitään haistelua tai haahuilua. Einolla oli myös jotain likaa korvassa, josta johtuu kaikki ravistelut videolla. Vähän Eino oli jälleen linssilude katsoen tuomareita ja yleisöä, mutta palasi nopeasti kontaktiin. Peruutuksessa tuli pieni väninän alku, johon otettiin sitten maahanmeno vähän aiemmin kuin olin ajatellut. Ohjelma oli tuunattu nyt täysin sellaiseksi, että Einon on se mahdollisimman helppo suorittaa. Minulla oli myös valmiina lista back-up suunnitelmia mielessä, joita sitten tehdään jos jokin liike takkuaa. Mitään muutoksia ei liiemmin tarvinnut kyllä tehdä, sillä Eino kuunteli, suoritti, teki mitä pyydettiin ja pysyi niin ihanan innokkaana koko ohjelman ajan. <3
Kehän jälkeen minut täytti sellainen uskomattoman mahtava fiilis kun tajusin, että meillä ei ollut mitään hämminkiä missään kohtaan ja kaikki se tehty työ palkittiin tänään tällä ohjelmalla. Kun meidän pisteet käytiin kirjoittamassa tauluun, en ollut uskoa näkemääni. Me saimme huimat 171,34 pistettä, joka tarkoitti meidän ihan ensimmäistä kunniamainintaa! Emme olleet pysyä tajuissamme äitini kanssa, ja vaan itkettiin yhdessä. Pääsimme vihdoin näyttämään virallisissa kilpailuissa mitä me osataan, ja ylitettiin alaraja vielä ihan kunnolla. Ja vaikka emme Einon kanssa ole kilpailleet kuin vasta viime elokuusta asti, on kunniamaininnan saanti jäänyt joka kilpailun jälkeen harmittamaan. Einossa nimittäin on se potentiaali, mutta emme ole päässeet vielä ennen tätä näyttämään sitä tuomaristolle. Saatiin myös ihan hirveästi onnitteluja paikan päällä, kiitos kaikille vielä. <3 Eino sai myös ihan hirveästi sitten rapsuja kaikilta ja oli ihan tohkeissaan, kun sai olla huomion keskipisteenä. Tuomareiden kommentit:
Nadja Böckerman, 168p (tekniikka 43 + 42 = 85p, taiteellisuus 41 + 42 = 83p)
Hieno alokasluokan ohjelma =) Ihanan rentoa menoa ohjaajalta. Koiralta muutamia hämmästely-kohtia, mutta pääsi niistä hyvin yli. Monipuolisesti liikkeitä. Ihana loppu. =)
Susanna Ekblom, 176p (tekniikka 44 + 43 = 87p, taiteellisuus 44 + 45 = 89p)
Ihana nähdä koira, jolle on opetettu vahvat käytökset! =) Ohjaaja ohjasi kauniisti, pystyi myös esiintymään hyvin. Vielä voisi miettiä liikkeiden välisiä siirtymiä -> miten koira siirtyy liikkeestä toiseen.
Katja Tamminen, 170p (tekniikka 45 + 43 = 88p, taiteellisuus 40 + 42 = 82p)
Hameen kanssa pujottelu aluksi hieman häiritsi, sitten sujui. Kivasti musiikki huomioitu. Hyvin jaksoi pysyä loppuliikkeessä! =) Ohjaaja liikkui kauniisti.
Lopulta kun kaikki tulokset alokasluokasta olivat tulleet, oli selvää, että me voitettiin luokkamme. Siinä kohtaa ei ollut enää mitään väliä, miten HTM menisi, koska olimme jo tehneet kaikkien aikojen parhaan suorituksemme. HTM:n suoritusta jouduttiin hetki odottelemaan, mutta lopulta FS saatiin päätökseen. Palkintojenjaossa Eino pääsi vähän kiihtymään odottelun vuoksi ja koska toisia koiria oli niin lähellä, ja olihan tämä myös väsynyt siinä kohtaa pitkän päivän päätteeksi. Siinä sitten palkintojenjakoa odotellessa lämppäiltiin HTM:ää varten vähäsen, ja Eino oli aika vänisevä siinä kohtaa. Eino pysyi kuitenkin positioissa ja teki nämä vailla ongelmia. Palkintojenjaossa päästiin sitten tosiaan poseeraamaan ykköspaikalle yhteensä kahdeksasta osallistujasta. <3
Palkintojenjaon jälkeen oli tuomareiden lyhyt ruokatauko, ja samaan aikaan oli HTM:n alokasluokan kehääntutustuminen. Luokassa oli kymmenen osallistujaa, ja kehässä oli siten aika täyttä. Eino ei mennyt lainkaan kehääntutustumiseen, itse taisin käydä siellä tekemässä koreon kerran läpi. HTM:ssä olimme myös sopivasti luokan puolessa välissä, joten Eino sai rauhassa palautua palkintojenjaosta ennen meidän suoritusta. Otin jälleen Einon juuri ennen meidän vuoroa ulos häkistä, ja tehtiin samanlainen lyhyt lämmittely ennen vuoroamme ja pikaiset käsikosketukset ennen kuin menimme kehään. Juuri ennen kehää Eino oli jälleen vinkunut ja marissut joka liikkeessä, joten odotukset eivät olleet kovinkaan korkealla vaikka vire sinänsä tuntuikin juuri sopivalle.
HTM:n osalta minulla ei ole sanoja joilla kuvailla meidän suoritusta, muuten kuin täydellinen. Se meni juuri siten kun kuului (yhtä positionvaihdosta lukuunottamatta, mutta se ei ole mitään), jokaista pilkkua myöten. Eino oli aivan hiljaa, työskenteli aktiivisesti ja innokkaasti, aivan täydellisessä kontaktissa. Suorituksen jälkeen en meinannut enää lainkaan pysyä henkisesti kasassa, ja jo viimeisissä sivuaskelissa kuin tajusin kuinka hyvin suoritus oli oikein mennyt, olisi tehnyt vain mieli halata Einoa, aloittaa bailaaminen ja itkeä kuinka taitava koira minulla oikein on. 😀 Eino sai hurjan määrän lihapullia, ja me ihmiset fiilisteltiin hienoa ohjelmaa. Videolta voi nähdä sen rentouden ja hyvän fiiliksen, joka meillä on molemmilla kehässä. Kumpaakaan ei jännittänyt, ja keskityttiin molemmat vain toisiimme. <3
HTM:stä saatiin mahtavat 173,33 pistettä, joka tarkoitti kunniamainintaa tästäkin lajista. Lopulta vielä voitettiin luokka. <3 Odotukseni päivälle ylittyivät moninkertaisesti, ja tuolla fiiliksellä leijutaan vielä useamman päivän ajan. Kaksi starttia, kaksi lajia, kaksi voittoa, kaksi kunniamainintaa, kaksi yli 170 pisteen suoritusta. Eino on kyllä aika mahtava poika. <3 Alla tuomareiden kommentit HTM ohjelmastamme.
Nadja Böckerman, 175p (tekniikka 43 + 43 = 86p, taiteellisuus 44 + 46 = 90p)
Hieno alokasluokan ohjelma! Koira hallitsi positiot & suunnat hyvin. Ohjaajalta hienoa eläytymistä ja rentoa liikkumista. Koreografia rakennettu mielenkiintoiseksi. Pientä edistämistä jalkojen välissä mutta muuten oikein hyvä!!
Susanna Ekblom, 180p (tekniikka 45 + 44 = 89p, taiteellisuus 45 + 46 = 91p)
Pääosin taitavia sivuaskeleita ja tiiviitä positioita. Kiinnitä huomiota eteenpäin kulkiessa position paikkaan ja tiiviyteen -> sivuaskeleissa hyvä (lähempänä sua). Hyvä! =)
Katja Tamminen, 164p (tekniikka 40 + 41 = 81p, taiteellisuus 41 + 42 = 83p)
Paljon hyvää seuruuta, välissä herkästi edistää, vas. seuruussa ottaa nopeammassa tahdissa etäisyyttä. Hienot sivuaskeleet. Ohjaaja liikkuu hyvin.
Nyt siirrymme kasaamaan avoimen luokan ohjelmia molemmista lajeista, mutta tulemme kilpailemaan ensin HTM:ssä. Siihen meillä on jo melkein kaikki vaadittavat liikkeet kasassa, yksi positio on työn alla muutenkin ja varmasti saadaan nopeasti kisakuntoon. Kesällä siis saatetaan osallistua ensimmäistä kertaa avoimeen luokkaan, mutta avoimen luokan kisadebyyttiä ei hätäillä koska eihän meillä ole mikään kiire. 🙂 Freestylessä Eino ottaa selvästi enemmän häiriötä yleisöstä eikä tekeminen ole yhtä itsevarmaa, joten lähdemme lisäämään ensin tätä itsevarmuutta ennen kuin osallistumme kilpailuihin tulevalla freestylen ohjelmallamme.
Pääsiäinen jatkui mainiosti vielä kisojen jälkeen, olemme olleet Yläneellä ja Nousiaisissa jossa olemme juosseet paljon vapaana, poseeranneet kameralle ja tehneet noutojuttuja. Tämän postauksen kirjoittamiseen meni sen verran aikaa, niin kerron lopuista pääsiäisen tapahtumista toisessa kirjoituksessa. 🙂