Turku KV

Lauantaina osallistuimme vuoden toisiin näyttelyihimme, jotka järjestettiin myös Turussa Messukeskuksessa. Tuomarina meillä oli norjalainen mies, Espen Engh, ja hieman jännitin mahtaako Eino uusia yrityksensä juosta tuomaria karkuun, sillä meillä ei ole tosiaan ollut miestuomaria sitten Einon ensimmäisen näyttelykäynnin… Näyttelypaikalle Eino tuli haukkuen ja huutaen, mutta rauhoittui jonossa hieman kun kasvattaja Benita koiransa Neela (Sienna-Red Wild Canela) olivat edellä. Paikalla oli myös Neelan veli S-R Cisco Kid eli Cisco. Olimme Messukeskuksen auditoriumissa, jossa ei ollut mitenkään liikaa tilaa… Eino rauhoittui nopeasti ja lopetti haukkumisen, ja oli häkissä ihan hiljaa samalla kun me purimme tavaroitamme ja asettauduimme.

Kehässä oli harjoitusarvostelija parin rodun ajan, ja kehämme oli selvästi aikataulusta jäljessä. Hieman alkoi hirvittämään, kun aloin seuraamaan kehää ja siellä vain vilkkui H arvostelut. Kyllä siellä myös osattiin antaa ERIä, mutta tiukka tuomari selkeästi kyseessä joka osaa myös käyttää koko arvosanaskaalaa. Kävimme pariin otteeseen lämmittelemässä auditoriumin ulkopuolella isolla ja leveällä käytävällä, ja Eino pystyi keskittymään käytävällä todella hyvin kaikista ihmisistä ja koirista huolimatta. Lopulta lähtivät tollerit käyntiin, ja näin vain, että ainut pentu lähti ilman KP:tä ulos kehästä. Juniorit menivät sen verran vauhdikkaasti, etten nähnyt mitä sieltä tuli, ja sitten olikin nuortenluokan vuoro! Nuoria uroksia oli yhteensä kuusi, eli jälleen ihan kamalasti kilpailua. Pitikin syntyä Einon kanssa samaan aikaan niin monet urokset jotka menivät näyttelyistä kiinnostuneihin koteihin. 😀

Ensin juostiin kimpassa, ja tuomari kävi katsomassa yksitellen jonosta koirien ilmeet ja rakenteet. Sitten mentiin odottelemaan yksilöarvosteluamme, ja koska olimme viidennet, tuli odottelua jonkin aikaa siihen. Sieltä tuli ERI ja EH, sekä valitettavasti H Ciscolle sillä tämä on melko pieni. Kokoa siis toivottiin, ja onneksi Eino menee siihen vähän suurempien poikien kategoriaan vaikka mikään jätti ei olekaan. Turkki ja liikkeet olivat myös tärkeät tuomarille. Tällä kertaa muistin joka kerta varmistaa, että miten Einon jalat ovat, eli seisooko sumpussa tai muuten ihan miten sattuu. Päätin myös kokeilla vanhaa esittämistapaani, eli en pidä hihnaa Einon niskassa vaan esitän vapaana, ja meillä tämä tarkoitti tällä kertaa kirjaimellisesti vapaana seisottamista. 😀 Einon näyttelyhihna on liian lyhyt, ja koska kontaktiin opetettu koira hakee aina kontaktin silmiin eikä kyttää namia (juuri se, mistä on opetettu pois), jätin Einon pönöttämään ja siirryin itse vähän matkan päähän, ettei Eino tuijottaisi liian suoraan ylöspäin. Eino pysyi todella hyvin paikallaan, rally-treeneissä juuri paikallaan oloa ollaan treenattu alusta asti ja kehässä Eino osaa erityisen hyvin luopua kaikesta muusta, eli hyvin uskalsi jättää seisomaan yksinään.

Esiintyminen kokonaisuudessaan meni kyllä niin hienosti, että pystyi taas olemaan ylpeä koirastaan! Liikkeet olivat todella lennokkaat, ja kuten Hanna sanoi tiistain hieronnan jälkeen niin liikeratojen kanssa ei ole ongelmaa, ja se näkyy noista juoksukuvista… Eino otti myös tuomarin vastaan häntä heiluen, ja antoi todella hyvin kopeloida väistämättä lainkaan. Tässäkin on tapahtunut huima edistys, josta voi kyllä kiittää näyttelytreenejämme. Lopulta sieltä sitten tuli arvostelu, ja ERI kajahti ilmoille! 🙂 Luokastamme kolme sai ERIn, kaksi EHn ja yksi H. Sijoittuminen oli siis varmaa, ja lopulta tuomari päätti meidät sijalle kaksi. Tuomari tuli sanomaan minulle ja voittaneelle Burning Red’s Boy Like Murphy uroksen omistajalle vielä erikseen, että meillä on todella upeat koirat. Tästä jäi todella hyvä mieli, tuomari siis todella piti Einosta. 🙂 SA saatiin siis, joten matka jatkui PU kehään!

Lopulta kaikista 16 uroksesta vain kolme sai SA, joten sija sieltäkin oli varmistettu sillä. Ja lopulta sitten jäätiin sille 3. sijalle, ja saatiin tuoda kotiin VARA-SERT! Pitihän sitä myös ottaa kunnon poseerauskuvat ruusukkeen kanssa, kun pitkästä aikaa oli jotain minkä kanssa niitä kuvia ottaa! Päivän jälkeen oli aika naatti poika. 🙂 Peksu otti jälleen näyttelykuvamme!

Arvostelumme: Well proportioned, attractive dog. Reasonable head. Roman nose, quite good neck. Little sharp feet. Good forehead for age. Excellent top line. Excellent hind quarters. Wery good coat quality. A sound, heathy moover. Wery well handled.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *