-
Petsofi – persoonallisuuskysely
Täytin Einosta koirien persoonallisuuskyselyn, jolla pyritään lisäämään tietoa eläimistä, näiden käyttäytymisestä, hyvinvoinnista ja terveydestä. Tuloksia käytetään Helsingin yliopistossa Hannes Lohen tutkimuksissa hyväksi. Kun kyselyn on täyttänyt, saa tulokset joissa on vertailtu omaa koiraa rodun keskiarvo -tuloksiin, sekä yleisesti kaikkien vastanneiden koirien tuloksiin. Vertauksen oman rodun koiriin saa jos rodun koiria on täytetty yli kymmenen järjestelmään, mutta tuloksia voidaan pitää vertailukelpoisena vasta kun rodusta on täytetty yli 50 tulosta.
Ja koska Einon tulokset eivät ole vielä vertailukelpoisia, en ajatellut jakaa näitä tuloksia ihan vielä. 😉 Einon tuloksissa ei juuri ollut yllätyksiä, yllätyksenä tuli lähinnä hyvä koirasosiaalisuus ja olematon dominoivuus jotka olivat selvästi rodun ja kaikkien koirien keskiarvosta todella poikkeavia tuloksia – ja siihen parempaan suuntaan molemmat. Monesta kohdasta tuli kuitenkin mieleen, että onko tämä asia johon pitäisi rodun kasvatuksessa kiinnittää enemmän huomiota, kuten juuri dominoivuuden suhteen. Tämä oli kyllä ihan hauska kysely, ja toivon että moni käy vastaamassa. Tämä oli myös itselle tällainen luonnetesti “paremman puutteessa”, kun en vielä reiluun vuoteen ajatellut viedä Einoa MH-kuvauksiin. 😀
Alla olevaa kuvaa klikkaamalla pääset Petsofin sivuille, ja rekisteröitymisen jälkeen pääsee täyttämään koiransa tiedot. Tietojen täyttämisen jälkeen pääsee täyttämään kyselyä.
-
Nadjan koulutuksessa
Viime viikolla olimme Nadjan koulutuksen lisäksi rally- ja koiratanssikoulutuksissa, mutta Nadjan koulutus oli ehdottomasti viikon kohokohta!
Rally-toko treeneissä harjoittelimme merkille lähettämisen alkeita, kuten viime kirjoituksessa kirjoittelinkin. Tässä on kuitenkin vähän pidemmin vielä samasta aiheesta, sillä tajusin vasta jälkeenpäin kuinka hyvin tämä kuvastaakaan miten Eino oppii asiat ja mitkä asiat ovat Einolle vaikeita. Koirilta vaadittiin siis seisomista targetin päällä, ja hitaasti lähdettiin rakentamaan kestoa targetin päällä seisomiselle. Eino on siitä näppärä poika, että tämä tajuaa alkaa hakemaan todella nopeasti targetin päälle kosketusta, mutta kosketuksesta päälle jäämiseen olikin vähän pidempi tie. Eino nimittäin myös turhautuu herkästi jos ei onnistu, eli kriteeriä täytyy nostaa hyvin hitaasti ettei Eino heitä kokonaan pillejä pussiin ja lakkaa arvailemasta mitä kuului tehdä. Mutta sitten taas kun Eino pysyi paikallaan läpyskän päällä sen verran että tälle sai annettua namin, osasi Eino yleistää targetin päällä seisomisen nopeasti pitkäksi ajaksi. Pystyin myös heti nousemaan, liikkumaan Einon edessä kaukana ja lähellä, liikuttamaan käsiä… Eino tajusi pysyä paikallaan. Todella monen liikkeen kanssa meillä menee juuri noin, että on se yksi kohta jossa täytyy tasapainotella omien kriteerien ja Einon arvailu-innokkuuden säilymisen kanssa, mutta kun palaset loksahtavat niin ne loksahtavat pysyäkseen.
Perjantaina me olimme jälleen vierailevana tähtenä koiratanssi-tunnilla, jossa oli aiheena oma liikkuminen ja ettei koira lähde esim. käsien liikkeistä ennakoimaan käskyä vaan pysyy alkuperäisessä käskyssä. Olemme harjoitelleet tätä viimeaikoina paljon, ja oli ihanaa nähdä vihdoin työn tuloksia! Harjoittelimme nyt paljon tulevaa HTM ohjelmaa varten sitä, että vaikka käteni liikkuvat niin Eino jatkaa seuruuta. Aloittelimme tätä jo jokin viikko sitten kotona, ja olin ihan järkyttynyt miten huonosti Eino tietää “seuraa”-käskyn! Tai Einolle se tarkoittaa “seuraa kättä” eikä sitä kohtaa missä tulee pysyä. Nyt sain kuitenkin reippaasti nostella käsiä eteen, sivulle ja ylös, ja Einolla pysyi hieno kontakti eikä parin korjauksen jälkeen enää karannut sivultani. Tämä onnistui myös juosten, on se taitava. <3 Oikealla puolella ollaan edelleen ihan lähtökuopissa, mutta oikean puolen seuruu onkin ollut Einolla vasta kuukauden hyvä. Sielläkin saatiin kuitenkin pieniä edistysaskeleita, ja esimerkiksi juostessa Eino pysyi todella hienosti oikeassa kohdassa vaikka viimeksi tätä kokeillessa Eino pomppasi heti metrin kauemmas.
Teimme treeneissä myös ensimmäistä kertaa HTM ohjelmamme koreografialla, ja vaikka en ole montaa kertaa sitä tehnyt niin se muistui ihan kivasti mieleen! Liikkeet myös onnistuivat pääsääntöisesti, palkkasin vaan aivan liian harvoin ja siksi esimerkiksi lopussa peruuttaessamme Eino alkoi haukkumaan. Pari kertaa Eino jäi myös haistelemaan jotain, mutta oli kyllä yllättävän hyvin mukana kanssani. Meidän täytyy myös hioa position vaihdokset kuntoon, sillä nyt tuntuu että lähinnä astelen koiran yli tai asetun itse koiraan nähden oikeaan asentoon, vaikka sen pitäisikin mennä toisin. Päätin myös jättää peruutukset vas. ja oik. seuruussa pois, sillä meille tulee ehdottomasti tarpeeksi positioita vaikka nämä jäävät pois. Treenataan sitten ne AVO luokkaan kunnollisiksi ja haukuttomiksi liikkeiksi. 🙂
Lauantaina lähdimme ajamaan Nadjan koulutukseen, jossa oli tosiaan meidän agendassa nyökkääminen ja “mene” käsky eli sellainen, jossa Eino ampaisee minusta pois. Eino taas vinkui ja marmatti häkissä, mikähän ihme siinä on että Messukeskuksissa ei lähde ääntäkään. Ehkä Einosta vaan pitää olla jotain ääntä ja jos kukaan muu ei pidä ääntä, niin pidetään itse sitten! 😀 Otin tämän pari minuuttia ennen koulutuksen alkua ulos häkistä, ja palkkailin minun mukana pysymisestä ja kontaktista. Koska alkuun kontaktia ei tullut, tehtiin hetki BAT-treeniä eli palkkasana aina kun tämä katsoo muuta kohdetta. Tätä ollaan aina välillä hyödynnetty, koska sen ansiosta Eino sitten pitää sen jälkeen kontaktia minuun.
Koska Eino oli vähän liian levoton “mene”-käskyyn, aloitimme nyökkäämisen kanssa. Kerroin Nadjalle meidän tilanteen sen kanssa, eli en tiedä miten jatkaa nyökkäämisen kanssa. Olen häivyttänyt lattialla olevan merkin käsimerkkiin, mutta käsimerkistä en ole meinannut päästä eteenpäin. Einolla on ollut myös hauska tapa nyökätä, että tämä tekee sellaisen pienen nyökkäysliikkeen ja jää sitten katsomaan ylös, odottaen namia. Käsimerkinkin kanssa siitä ei meinannut tulla oikein mitään. Nadja neuvoi, että nyt otetaan taas kunnon käsikosketus alas, ja nami korkealta että pään liike on laaja. Käsi oli aluksi vähän korkeammalla, ja sain siirrettyä sitä hitaasti treenin aikana alas. Eino tajusi nopeasti käsikosketuksen, ja nyökkääminen oli palautettu takaisin samalle mallille, missä se oli aiemmin. Tässä kohtaa saatiin lisää neuvoja, että siirrän aina välillä käden pois. Eli esimerkiksi kolme toistoa käsimerkin kanssa, yksi ilman kättä ja jos Eino nyökkää niin superpalkat, ja heti perään nopeasti yksi toisto käden kanssa. Ja Einohan osasi! Innostuin tästä neuvosta ja ajatuksesta todella paljon, sillä se on juuri sopiva Einon kaltaiselle yksinkertaiselle pojalle joka kaipaa niitä apuja ja niistä on vaikea päästä eroon.
Tämän jälkeen, kun Eino oli vähän rauhoittunut ja oli selkeästi paremmassa moodissa “mene”-käskyä varten, aloitimme sen kanssa treenin. Näytin jälleen mikä on alkutilanne, ja Einohan näytti juuri sen miltä se meillä näyttää. Eli jalkojeni välistä Eino ampaisee parin laukka-askeleen verran, kääntyy, ja pomppii sen jälkeen vielä takaperin parin loikkaisun verran. Ihmiset vähän naureskelivat tätä, ja onhan se kiva että on muissa hilpeyttä herättävä koira. 😀 Nadja kysyi kuitenkin, että onko tarkoitus, että Eino kääntyy minua kohti ja lähti kyseenalaistamaan mitä liikkeen jälkeen tapahtuu. Niinpä päädyttiin lähteä opettamaan Einolle, että käskyn jälkeen ampaistaan, ja heitän namin tämän eteen ennen kuin tämä ehtii kääntyä ja matka jatkuu eteenpäin. Koska namit eivät näkyneet lattiasta niin helposti, saatiin äitiltä lelu lainaan jonka heitin namin sijaan. Tämän kanssa asia lähtikin rullaamaan oikein hyvin, ja saatiin muutamat oikein hyvät toistot missä Eino ei kääntynyt lainkaan!
Tästä seuraava askel on opettaa Eino pysähtymään kesken juoksun, naama minusta pois, jotta “mene” liikettä voidaan jatkaa niin pitkään kuin on tarve. Lisäksi siitä tulee tosi hienon näköistä joskus kisaohjelmassa, kun saadaan tehtyä liikkeitä jossa Einolla on katse minusta pois! 🙂 Tästä koulutuksesta jäi niin mahdottoman inspiroitunut olo, että leijailin koko lopun päivän tämän fiiliksen kanssa. Seuraavalla viikolla on tiedossa ainakin tiistaina vakkari rally-toko viikonloppuna meidän toinen Marjaanan koulutus. Einon sisaruksista on myös alkanut tulla terveystuloksia, veljellä Jymyllä on terveet silmät, A/A lonkat ja 0/0 kyynärät! Siskon Nelman silmät ovat myös terveet, luustotuloksia täytyy vielä hetken odotella.
Kuvat koulutuksesta on ottanut Timo Hämäläinen, kirjoituksen ensimmäinen kuva on otettu syksyllä.
-
Turku KV 2019
Päivää vaille vuosi meni Einon ensimmäisen ja viimeisimmän näyttelyn välillä. Vuosi sitten Eino oli pentuluokassa, sijoittuen kolmesta toiseksi eikä tullut KP (ansaitusti, sillä Eino jännitti tuomaria todella paljon eikä meinannut antaa koskea). Nyt oltiin jo nuorten luokassa! Niin ne lapset kasvaa. 🙂 Olimme ajoissa paikalla, ja sisään saapuessa ja rokotuksia tarkastaessa sai taas hieman hävetä äänensä löytänyttä poikaa, joka ilmoitti erittäin kovalla äänellä saapumisestaan… Eino on nyt haukkunut muutenkin niin paljon kaikkialla, että toivon sen vain liittyvän ikään ja kun itseluottamus taas palaa, äänikin poistuu. Kun häkki oli pystyssä, kävimme Einon kanssa lämmittelemässä kehässä juoksemalla pari kierrosta ympäri ja seisottamalla. Eino luopui myös hyvin kehässä kanssamme olleesta tyttösestä, eikä yhtään jäänyt haikailemaan tämän perään! Mukaan näyttelyihin sain seuraksi Peksu ja äitini kannustamaan meitä, kiitos kun olitte tukena! <3
Tuomarina meillä oli suomalainen Tuula Pratt. Urosten nuorten luokassa oli 7 koiraa, eli varsin suuri luokka oli kyseessä! Meidän ensimmäinen pyörähdys kehässä meni suorastaan surkeasti, Eino laukkaili ja pomppi jotain omiaan enkä muistanut yhtään asettaa Einoa seisomaan hyvin. Arvostelussa olimme 6. ja pitkän odotuksen jälkeen oli meidän vuoromme. Nykyään saan kyllä olla suorastaan ylpeä Einosta tuomarin tullessa tarkastamaan tämän, sillä Eino on paikallaan eikä väistä lainkaan! Vuodessa on siis tapahtunut paljon kehityksen ja itsevarmuuden kanssa. Kuvista jälkeenpäin katsottuna harmittaa kuinka huonosti seisotin Einoa, sillä tiedän tämän näyttävän paremmalta kuin mitä kuvat antavat ymmärtää. Seisotustyyli, jossa nostan ketjun Einon kaulalle ylös ja “nostan” jotta Einon ryhti paranee, ei myöskään näytä sopivan Einolle sitten kuitenkaan vaikka peilin edessä se on näyttänyt kivalle. Täytynee palata siihen, että esitän Einon vapaasti!
Yksilöarvostelussa liikkeet sujuivat oikein hyvin, ja niistä tulikin paljon kehuja! Viimein arvostelumme päätteeksi huudettiin ilmoille “erinomainen” ja iloisesti lähdettiin Einon kanssa kehästä. Nuorista kolme sai ERI, kolme EH ja Einon veli Jymy sai valitettavasti H, sillä tuomarin makuun tämä oli liian matala. Tässäkin kohtaa kuvista nähtynä myöhemmin voin todeta, että olisi pitänyt esittää vapaana ja ei ihmekään, ettei tuomari laittanut meitä ykköseksi. Nuorten luokan 3. sija oli siis paikkamme, ja SA:kin jäi saamatta. Tämä oli Einon sijallisesti huonoin sija ikinä, mutta toisaalta, ERI-linja ei rikkoutunut ja luokka oli todella suuri. Eino sai tietty paljon palkkaa vaikka omistaja parempaa menestystä olisikin toivonut. 😀
Einon arvostelu oli hyvin tämän näköinen ja samoja asioita huomautettiin kuin aiemmin. Pitkä lanneosa on saanut aiemminkin siis kommenttia, ja kehuja on tullut aina liikkeistä ja päästä.
Arvostelu: Aavistuksen pitkä lanneosa. Riittävä raajakorkeus. Hyvä täyteläinen pää. Huulilinja saisi olla tiiviimpi. Erinomainen kallo ja tasapainoisesti kulmautuneet raajat. Hyvä selkä. Täyteläinen runko. Hyvä hännän kiinnitys. Erinomaiset edes-takasliikkeet, sivuliikkeissä joustavuutta ja ulottuvuutta. Riittävästi turkkia, hyvä väri.
Mitäs sitten muuta näyttelyiden lisäksi? Eino oli Vuoden Tulokas-tolleri kilpailussa kolmas! <3 Ja tähän ei edes laskettu mukaan koiratanssi-tuloksia! Rally-tokon puolella harjoittelemme merkille lähetystä, ja sen lisäksi opettelimme puolenvaihtoa takaa oikealta sivulta vasemmalle. Eino osaa jo vasemmalta oikealle, ja oikeastaan osaa myös jo oikealta vasemmalle. Tämän Eino oppi kyllä ennätysnopeasti, sillä teimme sitä vähän treeneissä, ja tänään aamulla kotona treenatessa Eino osasi sen jo ihan ilman käsiapuja! Pitänee uskaltaa myöhemminkin luopua niistä avuista nopeammin, tuntuu että nyt vaikeutin tasoa Einolle juuri oikeassa kohtaa. Aamulla aloittelimme myös treenaamaan sitä, että Eino osaisi hypätä etutassujen kanssa muullekin kohteelle kuin käsivarrellein, eli otin suihkusta lattian kuivaimen ja Peksun avustuksella temppu lähti kyllä hyvin muodostumaan.
Olen myös osallistumassa koiratanssin koulutusohjaaja-kurssille helmikuussa! Siitä tulee hurjan jännittävää, mutta vielä jännittävämpää tulee olemaan kesäkuussa kun pidän Tollerileirillä koiratanssi-koulutuksen! Toivottavasti saadaan porukka kasaan että koulutus toteutuu, ja saadaan lisää tanssivia tollereita! Tulevana lauantaina osallistumme myös Nadjan temppu-koulutukseen, jossa tulemme harjoittelemaan meidän “mene”-käskyä ja mahdollisesti nyökkäämistä, jos vain ehditään.
Muutoin olemme lenkkeilleet taas vähän enemmän metsissä, jossa Eino pääsee juoksemaan vapaana. Tänään olimme taas Luolavuoressa, ja lenkki oli oikeastaan täydellinen aina loppuun saakka kun meidät yllätti maastopyöräilijä.. Einon mörköily menee vähän laidasta laitaan, ollen tällä hetkellä aika pahana ja se näkyy haukkuvana Einona. Pyöräilijä oli ansaitusti närkästynyt, kuka nyt haluaisi huutavan koiran lähestyvän, vaikka kuinka ystävälliseltä se oikein näyttää. Ei siinä tietysti mitään sattunut muuta kuin huonot mielet kaikille, mutta onneksi olo vähän parani myöhemmin kun vastaan tuli hiihtäjiä, ja niistä sain Einon selviämään hyvin silittelemällä ja juttelemalla tälle hiihtäjien mennessä ohi. Nyt on väsynyt poika, kun pääsi niin paljon pinkomaan lumessa. 🙂
-
Rallya ja koiratanssia
Tällä viikolla alkoivat taas treenit tauon jälkeen, ensimmäisenä rally-toko tiistaina. Harjoittelimme oikealla puolella saksalaista täyskäännöstä, sivuaskeleita oikealla ja vasemmalla puolella seuraten sekä käskyjä jossa koira jää paikalleen mutta omistaja jatkaa eteenpäin. Treenit sujuivat oikein mallikkaasti, ja olen nyt yrittänyt keskittyä erityisesti siihen että en pidä nameja kädessä ja Eino seuraa minua koska tietää käskyn, eikä tule vain namien perässä. Äärettömän vaikeaa edelleen, vaikka olemme treenanneet tätä jo vaikka kuinka paljon! Turvaudun helposti niihin jos Einon huomio tuntuu karkailevan, mikä on välillä toimivaa kun palkkausvälin saa pidettyä lyhyenä mutta siitä pitäisi osata kanssa mennä pois muutaman onnistuneen toiston jälkeen. 🙂 Oikealla puolella työskentelyä olemme harjoitelleet ahkerasti kotona, kuten myös sivuaskeleita, mutta oikealla puolella seuruussa tapahtuva täyskäännös oli aluksi vaikea hahmottaa (minun siis, Eino seuraa käsiapuja niin hyvin niin tämä ei kovin tästä häiriintynyt).
Perjantaina menimme taas pitkästä aikaa koiratanssitunnille, jossa hahmottelimme meidän tulevaa HTM ohjelmaa ja saatiin vinkkejä miten jatkaa sen kanssa. Meillä alkaa olla positoita ja suuntia positioissa sen verran tehokkaiden joulutreenien ansiosta, että HTM startti alkaa näyttää koko ajan mahdollisemmalta. Ehkä jo seuraavissa kisoissa, jotka ovat kyllä sen verran kaukana keväällä että hyvin ehtii hiomaan ohjelman ja positiot kunnollisiksi. 🙂 Treenasimme Einon kanssa häiriötä seuruussa, ja palkkasin kun sain liikutella käsiä eikä Eino lähtenyt käsien perässä peruuttamaan minua ympäri kuten kotona teki (yritin napata liikkeen ja palkata Einon tarjoamisesta, mutta toki se lopetti sen minun ympäri peruuttelun heti kun tajusin alkaa napata liikettä :D). Teimme myös pitkästä aikaa meidän FS ohjelman, ja hitaasti siinä tekiessä alkoi muistumaan mieleen miten se meidän koreo menikään! Tällä hetkellä Eino tuntuu olevan skarpimpi HTM liikkeiden kanssa kuin FS, joten täytyy alkaa tehdä ohjelmatreenejä useammin ylläri-palkalla. Front-liikettä myös jatkettiin, ja eipä Eino vielä sitä kovin hyvin hahmota minun ollessa liian hidas naksuttelemaan ja heittämään nameja. Pitäisi hankkia kotiin kosketuskeppi, niin sitäkin tulisi treenattua useammin kuin kerran kuukaudessa. Näistä treeneistä jäi todella hyvä fiilis!
Tänään olimme Marjaana Lohivirran koulutuksessa, koiratanssin koulutusohjaaja ja eläintenkouluttaja joka tuli Saloon pitämään koulutusta. Me ilmoittauduimme tietty mukaan hakemaan vinkkejä miten Einolta kitkisi pois haistelemisen kisoissa. Tilanteen teki erittäin hankalaksi se, että meidän ryhmässä oli myös äitini ja Gizmo samantyyppisten ongelmien kanssa, ja pojathan olisivat jatkuvasti halunneet mennä katsomaan toisiaan. Todellista häiriötä! 😀 Koulutus oli jaettu kahteen 30 min mittaiseen pätkään. Ensimmäisessä osiossa palkkailtiin ahkeraan kun koiran huomio pysyi ohjaajassa tai kun tämä tarjosi kontaktia kohti haahuilun jälkeen. Myös luopumista harjoiteltiin, kädessä olevan namin tavoittelun sijaan koiran tuli ottaa kontaktia. Eino näyttää tällaisissa luopumis-harjoituksissa aina todella surkealta, en tiedä miten tämä saakin niin raukan ilmeen aikaan! Loppuun vielä koirien piti luopua kipossa olevasta namista, tehdä hetki jotain ja hyvästä suorituksesta ja luopumisesta tulee lupa mennä namille.
Toisessa osiossa treenattiin kehääntuloa. Kukin vuorollaan sai mennä “kehään”, tehdä lyhyesti jokin pätkä ja palkata onnistumisesta tai saada ohjeita jos koiran huomio herpaantui ympäristön tutkiskeluun. Einon kanssa otettiin käyttöön namikippo, eli hyvästä suorituksesta mennään kipolle ja sieltä saa palkan. Viimeisellä kerralla tehtiin vielä niin, että kauemmas vietiin kippo odottamaan ja minulla oli toinen Einolle yllärikippo. Eino luopui hyvin kauempana odottavasta kiposta, ja sai palkaksi minulla taskussa oleen kipon namit. 🙂 Tästä on todella hyvä jatkaa mm. viikottaisia rally-treenejä, jossa aion ratatreeniin ottaa namikipon taskuun. Tällä tavoin saa muovattua aktiivisesti työskentelevän koiran, kun Einon silmiinhän superkiva namikippo saattaa tulla ihan milloin tahansa! Parempi siis tehdä hyvin töitä.
Kuvat on Kati Horne-Kososen käsialaa, otettu tänään Marjaanan koulutuksessa! 🙂
-
Uusi vuosi
Kävinkin jo viime postauksessa läpi mitä tuleva vuotemme tulee pitämään sisällään, ja täytyy sanoa että hyvältä näyttää meidän viimeisimpien treenien perusteella! Eino vietti uuden vuoden Yläneellä, ihmetellen lenkillämme kauempaa kuuluvia paukahduksia mutta ei kyttäämisen lisäksi reagoinut näihin muutoin. Tosiaan, lenkki klo 17 ja jo silloin kuului pauketta, kun sallittu aika alkaa vasta klo 18! Eino näki kesällä Turun päivän ilotulitukset ikkunastamme ja haukkui silloin niitä enkä tajunnut aloittaa vastaehdollistamista tarpeeksi aikaisin. Turussa valitettavasti räiskitään aika ajoin vuoden aikana, niin täytynee ottaa vastaehdollistaminen käyttöön jos uudestaan tähän tilanteeseen joudutaan! Uusi vuosi meni kuitenkin hyvin ja vaivatta juuri näitä paria kyttäämistä lukuunottamatta.
Olemme treenanneet oikealla puolella seuruuta ja erinäisiä tehtäviä nyt muutamat kerrat, ja kyllä ne alkaa sieltä muotoutumaan! Oikealla seuruu onnistuu jo aika hyvin, mutta oikealle sivulle hakeutuminen ei oikein vielä luonnistu. Teimme tänään treeniä, jossa jätin Einon paikalleen, menin parin metrin päähän tämän eteen ja sanoin close. Viimeisellä kerralla ilmeisesti unohdin sanoa siinä/istu sillä Eino lähti mukaani, ja ihan itse lähti tulemaan oikealle sivulle, katsoen minua samaan aikaan ilmeellä “näinkö?”. Onnellisena palkkasin Einoa ja kehuin vuolaasti, tuo pieni poika oli ihan itse tajunnut jutun juonen ja lähti tarjoamaan ilman minun käsimerkkejäni tai muita avustuksia!
Aloitin Yläneellä myös työstämään Einolla sitä, että tämä osaa tehdä töitä niin että olen tähän selkä päin. Ja jotta tämä ei tulisi liian helpoksi, aloitin treenit heti 2-4m etäisyydellä Einoon. Maahan-käsky on Einolle todella selkeä, ja sen kanssa selän takana työskentely onnistui myös todella hyvin. Istu ja seiso menivät myös. Pyörähdysten kanssa Eino ensin osasi, mutta sitten meni pakka sekaisin ja tämä tuli vain sivulleni vinkumaan ja steppaamaan ettei ymmärrä. Raukka. 🙂 Kokeilin myös peruuttamista selkäni takana parin askeleen verran, ja kolmannella kokeilulla se onnistui! Tein sekä niin, että katsoin sivusilmästä pää käännettynä 90 astetta, sekä kurkkimalla ikkunan heijastuksesta tekikö Eino halutulla tavalla. Minun myötäsuuntaan kiertäminen onnistui myös hyvin kun pyysin Einoa tekemään niin silloin, kun tämä oli ensin takanani istumassa. Tämäkin vaati pari kertaa avustettuna, mutta kolmannella kerralla Eino jo tajusi homman juonen.
Nyt olemme Einon kanssa kaksin Turussa, Peksu jäi vielä Yläneelle. Saimme tänään illalla seuraksemme valkkaripennun Inkan, joka on muutamaa päivää vaille 5kk vanha. Einolla ei montaa leikkikaveria ole, ja olikin ihan tohkeissaan tästä nuoresta tyttösestä jonka kaverikseen sai! Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun kotiimme tulee toinen koira Einon ollessa paikalla! Yleensä olemme menneet aina muiden koteihin leikkimään. Koirien kanssa meni oikein hyvin, Einolla on todella varovainen leikkityyli mutta loppua kohden hieman rohkaistui, ja yritti kiipeillä selän päälle. Inka erittäin oikeutetusti hääti Einon pois. Kamala kun Einosta kuoriutuu sellainen mies heti kun tulee jotain naisseuraa! Olisipa se aina sellainen mamman mussukka. 😀
Tein myös Inkan kanssa pienet treenit niin, että Eino oli istumassa vähän matkan päässä käskyn alla. Vähän tuo käsky rakoili ja Eino tuli mustasukkaisena katsomaan mitä Inkan kanssa oikein teen, mutta oikein näppärästi tämä pysyi suurimman osan ajasta paikallaana ja tätä sai palkattua tästä! Inkakin oli oikein taitava lapsikoira, vielä osaan tämän kanssa treenata kun tämä on vielä jonkun aikaa Einon kokoinen, ison koiran kanssa onkin jo ihan erilaista!
Meidän tuleva vuosi näyttää kyllä oikein valoisalta, niin harrastusten kuin leikkikavereiden puolesta <3
