Koiratanssia Janakkalassa

Tänään kävimme tanssimassa Janakkalassa, ja vaikka heräsimme muutaman tunnin yöunien jälkeen kuudelta eikä valoa ollut kuin viimeinen viidesosa matkasta, oltiin me ihan hereillä kun kisapaikalle päästiin. FS ALO luokka oli siis päivän ensimmäisenä luokkana, ja olimme 10 osallistujasta viidensiä kehässä. Tuomareina oli Hannele Parviainen, Mari Väänänen ja Outi Tastula.  Lämppäiltiin hieman Einon kanssa ennen kehääntutustumista, ja kehääntutustumiseen mentiin vain kiertämään koko kehä ympäri ja tekemään ihan muutamat temput Einon superlelupalkan kanssa, joka on siis Salosta voittamamme aave-lelu. Muutoin lämppäiltiin kehän ulkopuolella herkkujen kanssa, ja Eino teki todella hyvin töitä kanssani. Pari kohtaa hallissa oli sellaisia, joihin Eino jäi kiinni haistelemaan useaan otteeseen, joten näissä kohdissa oli ainakin jotain joka nuoren miehen pään sai sekaisin..

Meidän vuoromme tuli yllättävän nopeasti, mutta omaa vuoroamme joiduimme odottamaan jonkin aikaa tuomareiden kirjoittaessa kommentteja englanniksi sillä Janakkalaan oli eksynyt kaksi Latvialaista tanssijaa myös kilpailemaan, aivan huippua! Ja kun ei tiedä koska kehään pääsee, menee se sellaiseksi paikallaan seisomiseksi ja kun haluan tehdä ne muutamat nenäkosketukset ennen kehää, ei tiedä mihin väliin ne ajoittaisi. Noh, ehkä tässä joskus oppii ottamaan myös tarpeeksi nameja sitä odottelua varten, tai malttaa vain pysyä poissa kehän suulta ja oppia menemään sinne tarpeeksi myöhään.

Meidän suorituksemme meni sekä paremmin, että huonommin kuin odotin. Paremmin siltä kannalta, että Eino oikeasti teki todella hyvin töitä omaan tasoonsa ja ikäänsä nähden, ja saimme tehtyä (lähes) kaikki ja yhden ylimääräisenkin liikkeen! Eino ei myöskään ottanut lainkaan häiriötä musiikista, eikä yleisöstä, joka on suuri voitto meidän 1,5kk takaiseen Salon reissuun nähden! Huonommin se sitten taas meni siltä kannalta, että Eino jäi haistelemaan useaan otteeseen, ja toinen kierto jäi tekemättä kun Eino vain haisteli. Lisäksi peruutuksessa Eino haukkui… Noh, tästä lähdetäänkin sitten taas rakentamaan peruutusta paremmaksi ja äänettömäksi, sekä jatketaan kisaamista eri paikoissa, jotta joskus Eino osaa luopua siitä lattiasta ja saadaan se yhteinen kupla työskentelyyn. 🙂 Esiintymisestämme taitaa kuitenkin eniten harmittaa se, että menin loppuasennossa “avaamaan” kädet liian aikaisin kun en muistanut että musiikki jatkui vielä muutaman hetken, jolloin Eino sitten vapautuksen saatuaan tietty hyppäsi alas. Sainpa myös vihdoin tehtyä sen työlään YouTube-tilin (kesti kauhistuttavat 5sek) ja latasin meidän videon katseltavaksi! Video löytyy täältä. Videon meille kuvasi Eija-Riitta Kortesluoma, kiitos vielä tätäkin kautta!

Pisteitä saimme yhteensä 160,67, tekniikasta 82p ja taiteellisuudesta 78,67. Jäihän tuo alle 1,5 pisteen jäänyt KM harmittamaan, varsinkin kun ajattelin ennen kisoja että joko tullaan KM kanssa kotiin, tai sitten jäädään taas vähän vajaaksi tarvittavista pisteistä. Noh, ensi kerralla sitten paremmalla menestyksellä ilman haukkumista ja vähemmällä haistelulla! Sijoituksemme oli lopulta 5/10. Alla pisteet joita tuomarit antoivat. Tekniikan pisteet koostuvat liikkeiden määrästä + laadusta, taiteellisuuden pisteet koostuvat kumppanuudesta + koreografiasta.

Hannele Parviainen: tekn. 40+40 (80) tait. 38+39 (77) = yhteensä 157p
Haistelua joka aiheutti kontaktikatkoksia. Muutoin koira suoriutui hyvin.

Mari Väänänen: tekn. 42+40 (82) tait. 37+40 (77) = yhteensä 159p
Iloista tekemistä, kivoja liikkeitä. Koiran keskittyminen hajosi ajoittain joka vähän rikkoi kokonaisuutta. Kauniisti ohjattu.

Outi Tastula: tekn. 42+42 (84) tait. 39+43 (82) = yhteensä 166p
Ihanan pirtsakka ohjelma, sopi hyvin molemmille. Peruutus oli koiralle ikävää (kannattaa tutkia syytä). Muuten koira teki tosi kivasti. Vähän nuuskutteli, mikä laski yhteistyöpisteitä.

Meidän ohjelma oli kyllä todella sujuva, ja siitä jäi todella hyvä fiilis. Sain vielä kilpailukirjaa hakiessa oiken erityismaininnan siitä, että hymyilin koko ajan ohjelmassa! Ja miksipä ei tuon pojan kanssa työskennellessä hymyilisi! 🙂 Tuomareiden kanssa olen kuitenkin eri mieltä siitä mitä ALO luokassa liikkeiden määrästä annetaan pisteitä. Pystyn kyllä hyväksymään oikein hyvin sen, ettei me saatu kunniamainintaa, mutta sitä että saimme temppujen määrästä vain 42p parhaimmillaan tuntuu väärältä siihen nähden, että FS ALO luokassa KM arvoiseen suoritukseen vaaditaan (tekniikan osalta) 5-6 eri liikeryhmästä onnistuneita temppuja. Meillä on nyt kuitenkin jalkojen välissä ja vasemmalla seuruu, peruskäskyjä kuten istu ja maahan, pyörähdykset (molempiin suuntiin), pujottelu, esineen ja ohjaajan (molempiin suuntiin) kierto, käsivarrelle hyppääminen, jalkojen yli hyppäämiset, peruutus, korokkeen päällä pyöriminen ja selän takaa kurkkaaminen. Liikkeiden laadun pisteet taas vähän yllättivät ollen korkeammat kuin mitä ajattelin, sillä meillä oli niitä haisteluita ja haukkumista kesken liikkeiden ja siten myös kieltoja. Eipä me oltaisi saatu KM vaikka tekniikan pisteet olisivatkin olleet korkeammat, mutta tuo vaatimustaso korkeampiin määrä-pisteisiin jäi kyllä kismittämään näin jälkikäteen. 😀

Nyt kun on tarpeeksi vinguttu kun ei saatu korkeampia pisteitä, voidaan siirtyä seuraaviin aiheisiin. Käytiin nopeasti yhteislenkillä Einon veljien kanssa vielä iltasella, mikä teki kyllä ihan hyvää kun Eino tuntui olevan aivan täynnä fyysistä energiaa, vaikka henkisesti olikin varmasti väsynyt. Puolisen tunnin juoksentelu metsässä sai Einon kyllä myös fyysisesti väsyneeksi, ja nyt meillä onkin yksi sohvan vallannut naatti täällä kotona. 🙂 Ensi viikosta tulee kyllä taas pienelle pojalle kovin raskas, kun tiistaina on taas rally-treenit tiedossa, perjantaina on Turun Murren pikkujoulut jossa olemme yksi koiratanssi-esityksen esiintyjistä ja sunnuntaina on rally-kilpailut Liedossa josta mennään tollereiden pikkujouluihin jotka järjestetään tutulla hallilla, eli Murrella! Peruuttamista lähdetään treenaamaan Hanna Maineksen vinkistä siten, että Eino saa nyt paljon palkkaa peruuttamisesta, mutta siten että palkan ajankohta vaihtelee. Joskus palkka tulee yhdestä askeleesta, joskus pidemmästä pätkästä ja kaikesta siltä väliltä. Saa nähdä jos lähdetään vielä uudenvuodentansseihin Akaalle vuoden lopussa, vai hyväksytäänkö että ei saatu KM vielä tänä vuonna. Tässä olisi 26 tehokasta treenipäivää aikaa saada peruutus siihen mennessä kuntoon..! 😀

Kuvat ovat muutoin muutaman päivän takaiselta lenkiltä, kun lunta vielä oli, mutta alla vielä kuva tältä päivältä kun Eino poseerasi Janakkalan hienojen itsenäisyyspäivän koristeiden kanssa. 🙂

PS. Nyt kun katsoin tuon videon vielä kertaalleen kotona, niin oli se aika säheltämistä paikoittain, eli ihan oikein jäi se KM ainakin saamatta. 🙂 Kyllä me pystytään parempaankin!