Sekalaista treenipäivitystä osa 2

Treenimme ovat sujuneet nyt viime aikoina yllättävän hyvin, Eino on ollut keskittyneessä mielentilassa eikä ota paljoa häiriötä muista. Olen yrittänyt panostaa Einon oikean aktiivisuustason etsintään, ja nyt tuntuu että sopiva rytmi on löytynyt. Meidän häkkitreeni (ollaan siis jonkun viikon ajan treenattu häkissäoloa uudestaan, Eino kun keksi että siellä kuuluu huutaa) on myös edistynyt kivasti, tänään omatoimitreeneissä tuli huutoa vain kun tein meidän ohjelmaa yksin ja Eino joutui vain katsomaan häkistä. Vähemmästäkin alkaa kiukuttaa. 🙂

Näyttelytreeneissä Einon keskittyminen on edistynyt hurjasti, antaa kopeloida ja heti tervehtimisen jälkeen tulee hakemaan taas nameja minulta. Eino pysyy kopeloinnin aikana paikallaan myös vaikka en olisi jatkuvasti antamassa nameja, se on hurja kehitys aiemmasta! viime kerralla meillä oli mittatikku ensimmäistä kertaa treeneissä, ja koska Eino väisti sitä sen verran paljon, saimme sen lainaksi viikon ajaksi. Ja nyt viikon ajan olemme treenanneet ahkeraan sitä, eikä se ole enää mikään juttu. Saa nähdä miten vieraammassa porukassa näyttelytreeneissä onnistuu mittaaminen, mutta rallytreeneissä Anniinan mitatessa Einon pysyi poika vain paikoillaan.

Viimeisellä kahdella rallytreenikerralla olemme tehneet ratoja, joka on ollut todella hauskaa. Näissä tilanteissa näkyy myös hyvin se, että Eino arvailee todella paljon käskyjä, kun kahdessa sekunnissa koira on istunut, mennyt maahan, kiertänyt kyltin ja seisoo sitten sivuttain edessäsi tuijottaen intensiivisesti sanoen “mitä seuraavaksi?!”, kun tehtävänä oli istua paikallaan. Olen siis opetellut nyt radoilla toimimaan itse todella nopeasti, eli käskyt tulee ennen kuin Eino ehtii itse arvata pääni asennosta seuraavia käskyjä. 😀

Tämän päivän omatoimitreeneissä Eino teki rataa todella rauhallisesti, joskin meillä oli alla koiratanssi-osio sitä ennen joka saattoi vähän syödä pahinta intoa pois. Rata tehtiin todella siististi, ja radan varrelle asetetut houkutukset (mm. lihapullapussi ja kasa leluja) saivat jäädä yhden kaihoisan katseen jälkeen rauhaan. Eino kuunteli todella hyvin, eikä turhaan hötkyillyt. Näin lauantainakin, niin meidän toinen ALO-tulos on varma! 🙂

Koiratanssitreenimme meni tänään todella hyvin, olisin ottanut videota ellen olisi jättänyt SD-korttia kotiin (hups). Eino teki töitä todella innokkaasti, arvailee käsieni asennoista pyörähdyksiä jatkuvaan tahtiin mutta pääsääntöisesti sekin meni kivasti. Koiratanssi oli selkeästi kaoottisempaa kuin rallytoko kun en itsekään muista ohjelmaa vielä tarpeeksi hyvin kaikkien muutosten jälkeen, mutta kyllä me saadaan silti nätti ohjelma aikaan sunnuntaina! Äiti sai tänään myös musiikkiin sopivan mekkoni valmiiksi, nyt vielä täytyy saada Eino pikaisesti tottumaan liehuvaan helmaan.

Seuraavaksi päivitystä tuleekin varmaan ensi viikolla, kun ollaan selvitty viikonlopun kisarupeamasta! Maanantaina meillä on tiedossa Einon viralliset silmätarkastukset ja luustokuvat, ja samalla otetaan polvesta kuvat ja tarkastetaan tammikuun törmäyksessä polvilumpiosta murtuneen pienen irtopalan tilanne. Kaiken kaikkiaan siis jännittävät päivät tiedossa!