Rallya Murrella

Olimme eilen rally-tokotunnilla Turun Murrella, jossa harjoiteltiin uusia vuodenvaihteessa kisoihin tulevia kylttejä. Monet muutokset koskevat jo alokasluokkaa. Treenit menivät hyvin niin kauan kun temppu oli meille tuttu, eli koira kiertää pysähtymättä kertaakaan ohjaajan (joka pysähtyy kyllä) joka on meille hyvin tuttu koiratanssista. 🙂 Kokeilimme sitä myös niin, että Eino seurasi oikealta puolelta ja kiertää minut vastapäivään, ja heti kun Eino lakkasi tarjoamasta sivulletuloa alkoi sekin onnistumaan paremmin kuin hyvin. Istu – askel – seiso olikin hieman haastavampi kombo, ja sivulle seisomaan pysähtymistä täytyykin nyt harjoitella. Eino kun menee heti istumaan, eikä seiso- tai stop-käskyt ole vielä tarpeeksi vahvoja Einolle tähän tilanteeseen yleistettäviksi. Eino pysyi kuitenkin mukavasti kuulolla koko tunnin ajan, vaikka väsymys alkoikin paistaa läpi lopussa eikä keskittyminen oikein riittänyt tekemiseen.

Eilen illalla varasin myös hallin meille seuraavaksi päiväksi treenejä varten. Pääsin myös vielä samana iltana leikkimään hallille äitini valkoisenpaimenkoirapennun Inkan kanssa, 9vk vanha, ja totuttelemaan hallissa oloon ja rauhoittumiseen vaikka isoveli Gizmo pääseekin töihin. Gizmon ja Inkan blogia voit lukea täältä. Pääsin myös työskentelemään Gizmon kanssa, ja vaikka olikin vaikeaa totutella taas työskentelemään koiran kanssa joka tuntuu valtavalta luksusristeilijältä pienen vesiskootteri Einooni verrattuna, teki Gizmo huomattavasti tarkemmin ja paremmin kuin Eino. Gizmo osasi kaikki rallykäännökset ja eri seuruupositioita todella hyvin, ja näkee että Gizmoa kouluttaessa on otettu heti tarkempi linjaus siitä, mistä koira saa palkkaa.

Tänään oltiin Murrella omatoimitreenaamassa tutussa treenihallissamme. Teimme ensin ihan ilman kylttejä eri harjoituksia, ja sitten Eino pääsi taukoilemaan. Siinä välissä vähän hahmottelin meidän tulevaa koiratanssin AVO ohjelman musiikkia, ja Eino sitten tulikin paikaltaan todella nopeasti tanssimaan mukaan kun yksinäni tyhjässä hallissa heiluin. 🙂 Vielä ei ohjelmaa saatu aikaiseksi, mutta jo vähän parempaa ideaa mitä milloinkin voisi tapahtua! Sitten aloinkin rakentaa meidän rallyrataa, jonka olin aiemmin suunnitellut. Siitä tulikin lopulta todella pitkä, taisi olla paria kylttiä vaille kisaradan mittainen. Otin mukaan monipuolisesti eri tehtäviä, mutta etenkin sellaisia jotka eivät meidän vahvuuksia ole.

Ratatreenimme oli erittäin onnistunut, sillä jo ensimmäisellä kerralla Eino alkoi käyttäytyä samalla tavalla kuin yleensä kisoissa on tehnyt. Sain korjattua tätä siitä, ja aktiivisella palkkaamisella ja innostamisella Eino pysyi erittäin hyvin kanssani ja teki innokkaasti töitä. Eino kuitenkin väsyi aika nopeasti, joten kävimme tekemässä pienen lenkin ulkona ennen viimeistä suoritusta. Palkkasin koko treenin ajan aktiivisesti, ja ilman palkkaa Einon ei tarvinnut tehdä töitä. Olin myös laittanut todella paljon häiritseviä esineitä meidän radan varrelle, kuten tuolin, villasukkani, kassini, namipurkin auki, hallin perällä oleva ovi oli auki ja pörröisen lelun. Kaikista näistä huolimatta Eino selvisi radasta upeasti, eikä viimeisellä kerralla edes tarvinnut komentaa luopumaan lelusta!

Treeni tuli todella tarpeen, ja antoi hieman vahvempaa uskoa lauantain kisoihin. Käymme vielä kertaalleen treenaamassa rataa Einon kanssa ennen kisoja, jotta ainakaan se rata itsessään ei hämmennä Einoa. Treenin päätteeksi Eino saikin nauttia superherkut, eli kissanruokaa, samalla kun keräsin kyltit ja muut roippeet kasaan. Kävimme vielä vähän metsässä kävelemässä, ja Eino sitten saikin pienet väsyhepulit siellä ja pinkoi hullunkiilto silmissään pitkin metsiä. Nyt tuo koiruus kuorsaakin eteisessä, taitaa olla hieman väsynyt pieni. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *