Koiratanssimenestystä!

Meidän koiratanssitreenimme Turun Murrella ovat menneet todella hyvin, ja Eino on ollut niissä todella hyvin kuulolla. En tiedä olenko itse sitten jotenkin rennompi musiikin soidessa, mutta rally-tokotreeneissä meillä ei ollut tällaista yhteyttä enkä voinut esimerkiksi pitää tätä vapaana treenatessa, kun taas koiratanssitreeneissä tämä ei ollut mikään ongelma! Osallistuimme tänään Tahtitassujen järjestämiin epävirallisiin kilpailuihin Raisiossa, silläkin uhalla että ne olivat heti taippareiden jälkeisenä päivänä. Eino kyllä katsoikin minua aamulla “ootsä tosissas” -ilmeellään kun kasailin häkkiä ja pakkasin treenikamppeitamme.

Kisapaikalla Eino oli rasittavan äänekäs, mutta lopulta lopetti haukkumisen ihan sillä etten huomioinut tätä siitä. Pitäisi useamminkin vain ignoorata, mutta kun se tarve hiljentää oma koira on niin valtava! Olin onneksi lukemassa kehääntutustumis-luokassa esittelyjä, niin en ehtinyt keskittyä liiaksi Einoon. Meillä oli ensin vuorossa FS ALO luokka, ja sitten myöhemmin improvisaatio-luokka. Tuomarina toimi Marjaana Lohivirta, pitkän linjan koiratanssiharrastaja joka ei kuitenkaan ole oikea tuomari, ja arvosteli kouluttajan näkökulmasta meitä tänään. FS ja HTM alokasluokat oli yhdistetty, jolloin osallistujia oli yhteensä viisi. Kehääntutustuminen meni meidän osalta hyvin, ja vaikka yleensä tuossa hallissa Eino on vain haistellut pohjaa niin nyt Eino haisteli ihan vain pariin otteeseen lattiaa ja silloinkin käskystä luopui siitä! Starttasimme viimeisenä, joten kehääntutustumisen ja oman vuoron välissä ehti sopivasti vaihtaa vaatteet ja tankata namit valmiiksi.

Meidän suorituksestamme en muista kovinkaan paljoa, vain sen että ei nyt ihan mennyt suunnitelmien mukaan ja Eino arvaili ja tarjosi useaan otteeseen paljon ylimääräistä. 😀 Videolta katsottuna myöhemmin suorituksemme alku olikin melko sekava, mutta parani ja selkeni loppua kohden. Teimme kaiken mitä meidän pitikin, Eino oli aivan täysillä pelkästään minun kanssani koko suorituksen ajan ja vain tursusi intoa ja ideoita koreografian ehostamiseksi. Tämä oli kyllä paras suorituksemme tästä ohjelmasta koskaan, vielä kun saataisiin sama meno parin viikon päästä oleviin virallisiin tanssikisoihin niin mahtavaa! Siinä onnellisena sitten syötinkin Einolle käsissäni olleet lihapullat, joita en ollutkaan antanut kesken ohjelman kun tätä ei tarvinnut palkata juuri lainkaan.

Improvisaatio-luokan kehääntutustumisessa harjoiteltiin temppua, jossa Eino hyppää takaa olkapäilleni, ja siinä samassa Eino onnistui raapaisemaan silmääni ja poskeani niin että siihen tuli oikein raapale. Sen myötä sitten menimme lämmittelyalueelle, sillä olimme ensimmäiset. Kuinka sitten sattui, niin Eino päätti tyhjentää koko mahan sisältönsä siihen keinonurmelle. Ja sitä namien määrää, joka siitä koirasta oikein tuli ulos! Aiemmin syöttämäni lihapullatkin tulivat kokonaisina, joten ei enää siis kokonaisia lihapullia tuolle koiralle kerta tämä ei osaa pureskella.. Tämä oli myös varmaan syy oksennukselle, Eino kun on usein oksentanut juuri siitä syystä että mahassa on jotain liian suurta.

Siitä sitten kuitenkin päästiin starttaamaan omalla vuorollamme ensimmäisinä, ja ajattelin että tehdään nyt Einon jaksamisen mukaan ainakin jotain kehässä. Pitkän viikonlopun jäljiltä Eino oli myös jo todella väsynyt siinä kohtaa, joten ihmeellistä suoritusta en odottanut. Musiikkimme oli “Ignite – Alan Walker”, mukavan reipas ja sopiva meidän tahtiin. Koko kaksi minuuttia käytettiin, aloittaen siitä että olemme molemmat maate päättyen siihen, kun Eino hyppää olalleni. Eino jaksoi tehdä todella hyvin, ja tällä oli sama ihana hymy ja into kuin aiemmin. Lattiaa ei meidän suoritusten aikana haisteltu kertaakaan, vaan Einon fokus oli minussa 100% koko suoritusten ajan. Olen niin mahdottoman ylpeä tuosta pienestä teinistä, jonka hormonihuuruinen pää on tuntunut olevan tavallista sekaisempi viime aikoina!

Palkintojenjako oli kyllä täydellinen lopetus tälle harrastusviikonlopulle, kun meidät nimettiin ensin alokasluokan voittajiksi ja lopulta jaetulle ykkössijalle 5kk vanhan berninpaimenkoirapennun kanssa. Kyllä tuo tanssi vaan taitaa olla meidän laji, ainakin Einon mielestä, itse kun viihdyn huomattavasti paremmin rally-tokokylttien parissa jossa luovuutta ei juuri vaadita! Kommentitkin olivat niin ihania, varsinkin kun Marjaana kertoi ettei turhaan kehu, joten jokainen kehu on ansaittu. <3

ALO-luokan kommentti: Intoa ja iloista menoa. Tarkkuutta lisää ja ohjelmasta tulee superhieno. Kaikki elementit ovat jo olemassa, lisää vaan palkattomuustreeniä ja tarkkuutta. Koiran into kantaa pitkälle, anna sen olla ihan rauhassa vaan teini, se tekee koko ajan täysillä ja sitä on hienoa katsella. Päivän ensimmäiset roskat silmässä =)

Impro-luokan kommentti: Wau, hieno! Ihana turhautumista kestävä koira, mahtava kontakti koko ajan. Vaikka ei ollut suunnitelmaa, ohjaajasta ei näkynyt yhtään. Koiralle oli selkeästi rankempaa, mutta teki ihan TÖRKEEN HYVIN! Kuin “oikea” ohjelma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *