Onnistuneet hakutreenit
Huomaa, että on taas tullut tehtyä paljon, kun asiaa olisi blogiin vaikka ja kuinka, mutta ei aikaa sen kirjoittamiseen. Silloin käy näin, että tulee kirjoitettua neljä postausta putkeen kun näitä romaaneita ei viitsi samaankaan postaukseen laittaa. Tämän postauksen pyrin pitämään lyhyenä, mutta nämä uutiset ehdottomasti vaativat oman postauksen muiden uutisten ohelle. 🙂
Kävimme aiemmin tänään Einon kanssa Luolavuoressa, jossa Eino pääsi sekä kirmaamaan että tekemään noutohommia. Tein tälle hakuruudun kolmella damilla ja yhdellä siipidamilla, heittäen ne omiin paikkoihinsa jotta minun jälkeni eivät johdattaisi dameille. Eino sai nähdä kun vein ja heitin dameja, mutta tämä ei nähnyt mihin damit jäivät. Maasto oli helppoa ja selkeää, ja vein kauimman yhtä kauas kuin missä se oli keskiviikon taipparitreeneissä ollut. Eino lähti hyvin tyhjentämään hakuruutua, ja yllätyksekseni haki ensimmäiseksi kauimpana olleen damin. Lopulta kaikki tuotiin oikein hyvin luokseni, osan sain jopa käteen asti!
Toinen hakuruutu osoittautui virheeksi, vaikka sen ansiosta tiedänkin nyt, että Eino tulee ainakin irtoamisen puolesta selvittämään taippareiden hakuruudun mennen tullen! Maasto oli paljon vaikeampaa ja varvikkoista, ja dameja oli leveämmällä alueella ja paljon aiempaa kauempana. Eino haki kaikki neljä damia upeasti ja jaksoi etsiä niitä hyvin. Eino toi myös jälleen sen kauimpana olleen damin ensimmäisenä, ja nyt oltiin jo ainakin 25-30 metrin etäisyyksissä! Tämä hakuruutu osoittautui kuitenkin virheeksi sen vuoksi, että Einon into pääsi kärsimään eikä tämä enää niin mielellään luopunut dameistaan. Pureskelua ei kuitenkaan tullut lainkaan, joten ehkä olemme jollain ihmeen tavalla päässeet sen yli. Einon häiriökestävyys tuli myös testattua, sillä kauimmalta damilta näki yleiselle juoksuradalle, johon tuli juuri silloin paljon porukkaa lenkkeilemään. Siitä huolimatta Eino jatkoi työskentelyä häiriintymättä!
Nyt Eino saa ansaitsemansa levon ainakin pariksi päiväksi, ennen kuin on jälleen aika palata taipparitreenien pariin. Taipparitreenit ovatkin tämän syksyn juttu, sillä Vakka-Suomen Noutajien viikottaisten treenien lisäksi osallistumme Auran Nuuskujen järjestämälle taipparikurssille, treenaamme omatoimisesti ja osallistumme tulevana lauantaina möllitaippareihin. Jotta meistä ei kuitenkaan ihan metsäläisiä tulisi, osallistumme Einon kanssa myös äitini vetämälle koiratanssien alkeet -kurssille Murrella, josta saadaan Einolle taas uudestaan hallit tutuksi.
No, ei tästä kovin lyhyt postaus tullut, mutta loppuun väsynyt Eino. 🙂
