Sehän alkaa näyttää aikuiselta!

Viimeisetkin pentumaiset piirteet alkavat olla selätetty, ja tästä on kasvanut oikein komea nuori poika. Einon korkeuskasvu alkaa olla loppumilleissä, sillä parit viime mittaukset Einon on ollut noin 51-52cm korkea. Kovin tarkkaa mittaa tästä kiemurasta saa, mutta sen verran paikallaan tämä pysyi että tämän mitan sai otettua. Painoa on noin 22-23kg, eli ei Eino ole enää mikään pikkuinen poika! Korkeuden sijaan turkki on nyt selvästi lähtenyt kasvamaan kovemmalla vauhdilla, häntään on tullut tuuheutta ja karvan pituus on kasvanut. Ensimmäinen karvanlähtökin koettiin tässä jokin aika sitten, jolloin karvaa sai tosiaan nyppiä irti tupoittain. Onneksi sekin on loppumassa, ja uusi aikuisturkki on alkanut tulla tilalle!

Mitä taas kuulumisiimme tulee, niin olemme kyllä ahkerasti treenanneet ja tehneet kaikenlaista päivitysten vähyydestä riippumatta. Viimeksi kerroin ensimmäisistä rally-toko kisoistani, niin siitä 10 päivän päästä kävimme kokeilemassa uudestaan miltä kilpaileminen tuntuu. Noh, pakko sanoa, että ensimmäiset kisamme menivät huomattavasti paremmin vaikka pisteitä saimmekin enemmän tästä radasta. En saanut lämmiteltyä Einon kanssa kunnolla ennen kuin meidän vuoromme jo olikin, ja rata menikin aika pitkälti sähläämiseksi ja Einon haisteluksi. Saimme radan kuitenkin ihan kunnialla loppuun ja opin jälleen enemmän koirastani.

Liikkeet menivät myös suhteellisen puhtaasti siitä huolimatta, että jouduimme uusimaan monet Einon ampaistessa kyltin ohi haistelemaan, joka tarkoittaa että Eino lähti jo pois suoritusalueelta ja liikkestä tulee siten -10 pistettä. Uusimisen jälkeen saimme korjattua parit liikkeet kyllä. Hauskaa oli kuitenkin sähläämisestä huolimatta! Olen myös ylpeä Einosta siitä, että minun mennessä tutustumaan rataan (olimme Einon kanssa kahdestaan kisapaikalla) Eino jäi yksin häkkiin, ja tämä oli aivan hiljaa siellä, vaikka toiset koirat menivät ohi metrin päästä! Nyt meillä on ollut pieni kisatauko, mutta seuraavat kisat on jo merkitty valmiiksi kalenteriin vaikka ilmoittautumista en olekaan vielä laittanut.

Treeneissä olemme treenanneet tekniikkaa, tarkkuutta ja AVO-luokan liikkeitä. Erityisesti kääntymiset, eteen- ja sivulle-tulot ovat olleet tekniikkatreenien aiheena ja voi kuinka rankkoja nämä treenit voivatkaan pienelle koiralle olla! Olipa yhdet treenit, joissa Eino pyysi päästä tauolle kun tämä ei enää jaksanut treenata. Eteentulot ovat hyviä, mutta hieman vinoja. Sivulle taas Eino on alkanut tulla todella hyvin, käyttäen hyvin takaosaansa kääntyessään sivulle. Käännöstreeneissä olemme alkaneet painottaa tiukempaa käännöstä, joka vaatii koiran lihaksistolta enemmän. AVO-luokan liikkeistä olemme tehneet käännöksiä niin, että ennen ja jälkeen käännöksen on tullut istuminen. Eino hieman karkasi oikeassa käännöksessä aiemmin, mutta kun käännöksen jälkeen tulee heti jälleen sivulletulo, oppi Eino nopeasti pysymään koko käännöksen ajan lähellä saadakseen mahdollisimman nopeasti namin. Vasemmalle käännökset eivät mene vielä aivan niin ketterästi, mutta sitä olemme ehtineet treenata vain kerran, joten kotona jatketaan sen parissa!

Kotitreeneissä on ollut kyllä mahdottoman kätevää treenata meidän uuden pyöreän alustan kanssa, joka on leikattu Einon raatelemasta eteisen matosta. Tämän kanssa olemme treenanneet kotona käännöksiä ja sivulletuloa. Treenien lisäksi arkeemme on kuulunut lenkkeilyt vapaana, varsinkin nyt kun päivät ovat pidentyneet. Olemme myös menneet läheiselle kentälle usein iltalenkin yhteydessä ja päästäneet Einon pinkomaan edes hetkeksi aikaa. Maanantaina kävimme jälleen ulkoilemassa metsässä, ja otin pitkästä aikaa kameran mukaan lenkille. Harmittavasti silloin oli melko hämärää jo, ja hämäryys ei ole oikein sopiva valaistus pinkovan koiran kuvaamiselle. Osa kuvista oli kuitenkin ihan onnistuneita, ja jälleen tuli napattua kuvia joissa Einon naama ei pysy vauhdin mukana! Meidän seiso+paikka käsky alkaa myös olla oikein toimiva, sillä alla oleva seisotuskuva on otettu niin, että Eino sai seistä paikallaan sen aikaa kun otan kuvaa! Eikä tämä kuva ollut suinkaan ensimmäinen otos, sillä vaikka raajat eivät liikkuneet mihinkään, Eino kyllä kurkki minua kohti pariin otteeseen kysyvällä katseella “kuinka kauan tässä joutuu oikein olemaan”. 🙂

Eino on päässyt myös töihin mukaan, ja on kyllä ollut hauska seurata miten kaksi ja puoli vuotias lapsi ja Eino tulevat niin hyvin toimeen! Heillä on ihan omat leikit, muun muassa he molemmat juoksevat talon päädystä päätyyn hakien leluja, ja sitten juoksevat takaisin näyttämään mitä kävivät hakemassa. Eino on myös jättänyt yllättävän hyvin tälle kuulumattomat lelut huomiotta, vaikka pari kertaa joutuikin kieltämään ottamasta esimerkiksi pehmolelua lattialta tai lelua suoraan kädestä. Olimme myös jokin viikko sitten Einon kanssa vahtimassa isosiskoni lapsia, ja päivä menikin ulkoillen ja temppuja tehden. On mukava huomata, että 4 ja 8-vuotiaat lapset saavat myös käskyttää Einoa ja tämä tottelee silmää räpäyttämättä!