13 viikkoinen jättiläinen

Jälleen on reilu viikko siitä, kun viimeksi tänne raapustelin! Tässä välissä Eino on ehtinyt täyttää 12 viikkoa, nähnyt äitini valkoisenpaimenkoiran Gizmon kahdesti (joka on reaktiivisin koira jonka tiedän, koko ajan mennään sata lasissa ja kaikki tehdään täysillä), saanut pentuleikkikoulun päätökseen, päässyt repimään variksen siipeä jälleen pitkästä aikaa ja täyttänyt 13 viikkoa. Olemme jatkaneet arki-juttujen treenaamista, kuten “mennään” ja “väistä” käskyjä, jotka Eino jotenkin jo osaa hahmottaa! Kynsien leikkuu onnistuu vaikka yksin nykyään, välissä siitä tuli hieman työläämpi toimenpide kun unohdin yhden todella tärkeän asian, nimittäin palkkauksen. Istumista ja kontaktia olen vahvistanut eri tilanteissa, kuten myös luoksetuloa. Myös hieman rennompia juttuja ollaan treenattu, nimittäin pyörimistä! Eino osaa pyörähtää molempiin suuntiin. Molemmille suunnille annettiin omat käskyt.

Pariin otteeseen ollaan myös saatu säikähtää aivan toden teolla. Einon rokotus-päivän illalla, eli tämän viikon maanantaina, pentu jäi ehkä puoleksi tunniksi vähemmälle huomiolle ja touhuamaan omiaan häkkiinsä. Kurkkasin välillä sinne, ja tämä näytti pureskelevan lelujaan tai fleecepeittoaan eli samaa, mitä aina tekee rauhoittuessaan. Olisi ehkä pitänyt vahtia ja keskittyä enemmän, sillä yhtäkkiä tajusin, että pureskelusta kuului outo ääni fleece-peitoksi. No, eihän Eino peittoa ollutkaan pureskellut, vaan tuhonnut yhden tennispalloistaan ja syönyt sitä! Äkkiä palaset koiran suusta, ja kokoamaan irti olevista palasista palloa takaisin jotta nähtäisiin miten iso osa puuttuu. Ja sellaisen kolmasosan tennispallosta Eino olikin kiskaissut napaansa. Soitto päivystykseen, jossa kerrottiin että tällaisesta voi tulla helposti suolitukos. Eli jos Eino ei oksentaisi, tulisi kiiruhtaa päivystykseen. Onneksi Eino sitten oksensi tennispallonsa suolan avustuksella, eikä tarvinnut lähteä ajamaan keskellä yötä päivystykseen. Heräsin kuitenkin yöllä tarkistamaan, että pennun vointi oli edelleen hyvä. Lähinnä ihmetteli, mitä sinä hereillä olet tällaiseen aikaan!

Seuraavana aamuna minulla oli sitten koulua, ja Peksulla töitä. Isosiskoni oli kuitenkin luvannut ottaa Einon luokseen Kaarinaan hoitoon, valvovien silmien alle, ettei tämä syö mitään lisää tai jos mahaan olisi jäänyt kumin palanen ja aiheuttanut vielä ongelmia. Ongelmia ei kuitenkaan tullut, ja selvittiin säikähdyksellä. Eino sai sen sijaan hyvin elämysrikkaan päivän, sillä pääsi viemään isosiskoni lasta kouluun, ja koulumatkalla oli tullut 15 lapsen ryhmä silittämään, rapsuttamaan ja halimaan Einoa. Pentu oli kuulemma ollut vain iloinen saamastaan huomiosta, eikä lainkaan hätkähtänyt lapsien ja käsiparien määrää. Jatkossa tennispallot, pehmolelut ja muut mahdollisesti syötävät lelut ovat ovien takana sellaisia leikkihetkiä varten, jolloin tätä pystyy vahtimaan koko ajan.

Toinen säikähdyksen hetki tapahtui eilen, kun meidän takapiha-metsässä tuli vastaan ikävä yllätys. Maassa oli jotain pinkkiä ainetta, enkä edelleenkään tiedä mitä se oli, saati jäänyt selvittämään. Eino ehti nuolaista sitä, ja sitten tulikin kiire lähteä sisälle googlettamaan miltä rotanmyrkky näyttää veteen liuotettuna ja miltä se haisee. Pinkki aine oli jugurttimaista koostumukseltaan, joukossa hieman rakeita, ja haisi hubba bubba -purkalle. Päivystyksestä ei vastattu kun yritin useampaan kertaa soittaa sinne, mutta en jäänyt ottamaan riskejä ja Eino joutui jälleen nauttimaan annoksen suolaa. Googlella en löytänyt mitään, mutta oksennuttamisen jälkeen uskalsin hieman hengähtää. Riskiä ei enää ollut, ja Eino oli oma itsensä. Olen seuraillut tuota nyt tämänkin päivän, ja edelleen on ihan normaali itsensä. Eli jälleen selvittiin säikähdyksellä!

Tässä postauksessa on kuvia viikko sitten 12 viikon iässä, sekä kuvia 13 viikon iästä. Ongelmanani on ollut, että Eino on liian lähellä enkä saa tästä kunnollisia kuvia kuin päästä. Olen ottanut avukseni kävyt, heittänyt niitä kauemmas ja Eino on jäänyt sitten jäystämään niitä sinne. Muuten hyvä, mutta lopputulos ei ehkä ole sellainen, mitä ajattelin… Eino mitattiin rokotusten aikana 8,7kg painoiseksi, ja siitä on jo lähes viikko. Painoa ja kokoa tulee joka päivä hurjasti lisää, kohta tuota ei jaksa (saati pysty) edes nostaa enää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *